Siirry sisältöön
Verkkosivujen saavutettavuudesta ja helppokäyttöisyydestä on puhuttu paljon, sillä Suomi ottaa käyttöön julkisen sektorin verkkopalveluiden saavutettavuudesta säätävän EU-direktiivin vuoden 2019 aikana. Verkkosivusto on kaikille käyttäjille helppokäyttöinen, kun se on kaikilla laitteilla käytettävä ja saavutettava.
Blogissani käyn läpi, mitä verkkosivuston saavutettavuudella tarkoitetaan ja kuinka voimme olla varmoja, että sivustomme on helppokäyttöinen kaikille?
Saavutettavuus verkkopalveluissa
Määritelmän mukaan termi saavutettavuus liittyy digitaalisiin palveluihin, kun taas termi esteettömyys koskee fyysistä maailmaa. Verkkosivuston saavutettavuudella tarkoitetaan sitä, että verkkosivustoa kykenee käyttämään erilaiset ihmiset, mukaan lukien esimerkiksi näkö- ja liikuntarajoitteiset tai oppimisvaikeuksia omaavat käyttäjät. 5,5 miljoonasta suomalaisesta 50 000 on näkövammaisia ja oppimisvaikeuksien kanssa eläviä arviolta 50 000-100 000. Näiden ryhmien lisäksi esimerkiksi ikäihmiset tarvitsevat usein saavutettavia verkkopalveluita. Ellet tarjoa saavutettavaa verkkosivustoa käyttäjille, jätät nämä ryhmät täysin huomioimatta.
Saavutettavuusdirektiivi julkisen sektorin verkkopalveluille
Euroopan parlamentti hyväksyi direktiivin julkisen sektorin verkkopalveluiden saavutettavuudesta vuoden 2016 lopulla. Direktiivillä pyritään varmistamaan, että viranomaisten tarjoamat verkkopalvelut ovat kaikkien käytettävissä laitteesta tai käyttäjän rajoitteista huolimatta. Suomessa direktiivin käyttöönotto käynnistyy portaittain 23.9.2019 alkaen. Esteettömyyttä koskevat suositukset (WCAG eli Web Content Accessibility Guidelines) perustuvat suurelta osin Web-konsortion (W3C) WAI-ohjeisiin.
Saavutettavuusluokitus
Verkkopalvelun esteettömyyttä arvioidaan A-, AA- ja AA-luokituksilla.
A-taso on alin, jonka saavuttaakseen verkkopalvelun täytyy noudattaa hyviä HTML-koodauskäytäntöjä rakenteensa ja vaihtoehtoisten sisältöjen esittämisen osalta. Tällöin kaikki verkkosivun sisältö on myös helposti käytettävissä näppäimistöllä. Tähän tasoon suuri osa sivustoista yltää.
AA-tasolla otetaan huomioon apuvälineitä, kuten heikkonäköisille suunnattuja lukulaitteita, käyttävät henkilöt. Ääni- ja videotiedostojen sisältämä informaatio pitäisi olla saatavilla myös tekstimuodossa ja tekstiä pitäisi kyetä lukemaan ruudunlukuohjelmalla. Luku ei onnistu, jos esimerkiksi olennaiset tekstit ovat kuvamuodossa tai lomakkeisiin ei ole merkitty lukulaitteen edellyttämällä tavalla, mitä eri kenttiin tulisi kirjoittaa. Tällainen sivu on näkövammaiselle yhtä suuri este, kuin liian kapea ovi pyörätuolin käyttäjälle. Lukulaitteiden tukeminen edellyttää sitä, että sisältöjen semanttinen rakenne on tehty hyvin, mikä auttaa kaikkia käyttäjiä myös sisältöjen jakamista sisältöjä koostavissa verkkopalveluissa ja –sovelluksissa, kuten Flipboardissa tai Facebookissa.
Korkeimmalla eli AAA-tasolla puututaan tekniikan ohella myös sisältöihin. Sivuston tulee olla helppokäyttöinen käyttäjän taitotasosta riippumatta.
Tätä mittaristoa noudattaa myös SiteImprove-työkalu, jolla voi tutkia verkkosivustonsa saavutettavuutta ja helppokäyttöisyyttä ja paikantaa mahdolliset ongelmat.
Helppokäyttöisyys
Helppokäyttöisyys ei tarkoita pelkästään saavutettavuusdirektiivin noudattamista. Helppokäyttöinen verkkosivusto huomioi hyvin myös arkipäiväiset haasteet, joita me kaikki koemme. Esimerkiksi:
- Osaa verkkosivustoista on lähes mahdotonta käyttää mobiililaitteilla, sen vuoksi, että ne on suunniteltu vain isompia ruutuja varten.
- Mobiilikäytössä paksut sormet ja pienet painikkeet voivat aiheuttaa ongelmia kenelle vain.
- Hankala navigaatio tai vaikealukuinen sisältö tuskastuttaa helposti.
- Teksti on liian pientä mobiililaitteella ja/tai liian suurta tietokone-selaimia varten.
- Kieliversioiden puute voi aiheuttaa ongelmia.
Näitä ongelmia on kuitenkin yllättävän vaivaton korjata:
- Salli tekstin suurentaminen ja pienentäminen käyttäjän mieltymysten mukaan.
- Hyödynnä otsikkotägeja ja semanttisia elementtejä (section, article, header, footer jne.) oikeissa paikoissa: Google ja lukulaitteet arvostavat.
- Huolehdi, että tekstin ja taustan välillä on riittävästi kontrastia.
- Googlekaan ei näe tekstiä kuvissa. Nimeä kuvat ja hyödynnä kuvien vaihtoehtoisia tekstikenttiä.
Verkkopalvelua suunnitellessa kannattaakin siis pohtia, miksi verkkopalvelu on ylipäätään olemassa ja kenelle se on tarkoitettu. Näin jo suunnitteluvaiheessa kohderyhmän vaatimukset tulee huomioitua. Olemassa olevaa sivustoa voidaan testata esimerkiksi kumppanimme SiteImproven-työkalulla ja saavutettavuusongelmia korjata esimerkiksi Verkkoaseman toimesta. Ota yhteyttä ja kysy lisää!