Siirry sisältöön
Miksi yksi postaus saa LinkedInissä 15 näyttökertaa ja toinen kerää hetkessä tuhansia näyttökertoja? Vastaus piilee LinkedInin algoritmissä.
Miten LinkedInin statuspäivitys kannattaa aloittaa?
Yksittäisestä postauksesta näkyy alussa vain parisataa merkkiä. Jos haluat, että lukija klikkaa See more -nappia, aloituksen on siis oltava vetävä. Aloitus onkin ehkä jopa tärkein sisällöllinen asia, jolla voit vaikuttaa julkaisun leviämiseen. Ensimmäisten sanojen täytyy olla tarpeeksi houkuttelevia, jotta lukija ymmärtää, että tämä postaus on jollakin tavalla koskettava ja kiinnostava ja toivottavasti myös lisäarvoa tuottava. Jos ensimmäiset parisataa merkkiä eivät ole tarpeeksi kiinnostavia, on tilanne menetetty. Viestivirtaan mahtuu niin paljon muutakin tavaraa, jotka metsästävät ihmisten huomiota, että postaus katoaa LinkedInin ö-mappiin, eikä nouse sieltä enää koskaan. Kokeile otsikoida postaus niin, että tuot otsikossa esille aiheen, jota se käsittelee. Tai lisää postauksen alkuun rohkea ja raflaava väittämä tai tunteisiin vetoava toteamus (ks. Seuraava kohta).
Hyödynnä sisällössä tarinallisuutta
Ihmiset rakastavat tarinoita. Eikö niin, että postaus, joka alkaa tunteellisesti: ”Sain eilen potkut” tai ”Päätin lähteä työstäni”, herättää mielenkiinnon lukea loputkin? Hyvä tarina herättää tunteita ja auttaa lukijaa samaistumaan. Kaikkien aikojen menestynein LinkedIn-postaus käsitteli ikäsyrjintää rekrytointitilanteessa ja yli 30 miljoonaa silmäparia näki sen. Kun postaus jättää muistijäljen, olet hyvillä jäljillä. Et varmasti halua, että lukija kokee heittäneensä kaksi minuuttia aikaa elämästään hukkaan lukiessaan julkaisusi. Huomioi myös se, että Suomessakin Linkediniä käytetään yhä enemmän mobiililaitteilla. Mobiilikäyttäjät käyttävät Linkediniä useammin, mutta paljon lyhyempiä aikoja kerrallaan. Pahimmillaan ruudun pienuus ja tekstin suttuisuus aiheuttaa sen, ettei ihminen jaksa lukea pitkiä postauksia, ellei se herätä vahvaa mielenkiintoa heti alussa.
Tekstiä vai kuvaa?
Yllättävää kyllä, LinkedInin algoritmi ei arvosta kuvia tai videoita postauksissa kovinkaan korkealle. Ja muistathan, että laatupisteillä, jotka postaus saa ensimmäisen noin yhdeksänkymmenen minuutin aikana, on äärettömän suuri merkitys postauksen jakelulle. Vaikka feedi on usein täynnä visuaalisia postauksia, on sanottava, että yksikään niistä ei todennäköisesti tule saavuttamaan satatuhatta tai edes kymmeniätuhansia näyttökertoja ihan vain siitä syystä, että LinkedIn ei pidä tekniikkaa tarpeeksi hyvänä. Se ei tarkoita sitä, etteikö kuvia kannattaisi silloin tällöin postailla tai etteikö niitä voisi feedi olla täynnäkin, kunhan pitää mielessä, että ne tekstipostaukset siellä välissä todennäköisesti tulevat saamaan suhteessa enemmän näkyvyyttä osakseen, mikäli aihe niissä on riittävän kiinnostava ja postaus on muutenkin helposti luettava. Huomaa myös, että linkin tuoma esikatselukuva on varma tapa saada algoritmilta ”huutia”. Mikäli siis lisäät postaukseesi linkin, pidä huoli siitä, että korvaat linkin tuoman esikatselukuvan alkuperäisellä tai jollain muulla asiaan liittyvällä kuvalla.
LinkedInissä Verkoston koolla on väliä
Tämä on yksi tärkeimmistä asioista, kun puhutaan LinkedInin algoritmistä: verkoston laatu on tärkeää, mutta sen koko on vielä sitäkin tärkeämpi! Verkoston koko nimittäin määrittää sen, miten hyvin profiili löytyy ja miten laajasti postauksia näytetään. Verkoston koko ja se, miten olemme tiettyjen ihmisten kanssa verkostoituneet vaikuttaa muun muassa siihen, miten ihmiset tulevat löydetyksi hakutuloksissa. LinkedIn näyttää hakutuloksissa ensisijaisesti ihmisiä, jotka ovat verkostossa lähellä, eli se nostaa ykkös- ja kakkostason kontaktit automaattisesti hakutuloksissa korkealle. Keskinäinen järjestys määräytyy mm. sen mukaan, miten asiasanoja profiilissa on käytetty ja miten olette olleet vuorovaikutuksessa LinkedInissä. Se, kuinka paljon ihmisiä meillä on lähiverkossa ja miten se kertautuu sitten verkoston muilla tasoilla, on siksi äärettömän tärkeä juttu. Kannattaa verkostoitua (ja osallistua keskusteluihin sekä jakaa ja tykätä muiden postauksia) ensisijaisesti niiden kanssa:
- joihin haluaisit vaikuttaa,
- joiden haluaisit ostavan tuotteitasi tai palveluitasi
- tai joilta haluaisit töitä.
Kuinka aktiivinen LinkedInissä pitää olla?
Facebookista on sanottu, että neljä statuspäivitystä päivässä olisi optimi ja vain joka yhdeksäs niistä saisi olla kaupallinen. Linkedinissä tilanne on toinen: Jos julkaiset kaksi statuspäivitystä alle 18 tunnin sisällä toisistaan, ne syövät toistensa näkyvyyttä. Optimi aikataulu LinkedInissä postaukseen on siis käytännössä yksi per päivä. Tämä siis siinä tapauksessa, että haluaa maksimoida näkyvyyden. Peruslogiikkana voisi sanoa, että pari julkaisua per viikko on ihan riittävä, varsinkin, jos ne sisältävät sitten todella timanttista ja lisäarvoa tuottavaa sisältöä. Parhaiten menestyvistä ajankohdista on tehty monenlaista tutkimusta, mutta tulokset ovat osittain ristiriitaiset. Kiteytettynä voisi sanoa, että parhaiten menestyvät postaukset, jotka tehdään keskellä viikkoa työpäivän aikana. Keskiviikko itse asiassa on monen tutkimuksen perusteella ylivoimaisesti paras viikonpäivä. Viikonloppuisin ja loma-aikoina liikenne LinkedInissä on luonnollisesti hiljaisempaa, mistä voi halutessaan vetää sellaisen johtopäätöksen, että silloin julkaisujen suhteen voi himmailla. Tästä poikkeuksena ehkä sunnuntai-ilta.
Mistä LinkedInissä kannattaa puhua?
Pääsääntöisesti LinkedInissä kaikki tuotteista ja palveluista puhuvat postaukset jäävät marginaaliin. Kylmä tosiasia on, että ne eivät kiinnosta eivätkä herätä reaktioita, eivätkä siksi leviä kovinkaan laajalle. Synttäripostaukset ja työpäiväkokemuksista kertomiset saavat kohtuullisesti näkyvyyttä, mutta lähinnä ne saavat tykkäyksiä kavereilta. Kaverit taas eivät välttämättä ole se oikea kohdeyleisö, vaikka tykkäykset auttavatkin viestejä leviämään. LinkedInissä asiantuntijuus on se, mikä ihmisiä kiinnostaa. Kun tuotat lukijoille lisäarvoa, postauksesi saa silmäpareja. Tuo jotain uutta keskusteluun, esitä mielipiteitä, haasta ja iske pöytään faktoja. Kun vieläpä tuotat tätä lisäarvoa tuottavaa sisältöä säännöllisesti, näkyvyyden kasvu on taattu. Toki välillä voi itseään ja palveluitaan kehuakin, mutta on hyväksyttävä, että ne julkaisut saavat lähtökohtaisesti vähemmän reaktioita.
Muista CTA eli Call to Action
Postauksessa on siis vetävä aloitus, mukavasti tarinallisuutta, se tarjoaa lukijalle lisäarvoa ja se on julkaistu oikeaan aikaan. Se ei vielä riitä maksimoimaan näkyvyyttä, vaan tarvitaan myös reaktioita. LinkedInissä ei kannata luottaa siihen, että tuottaa niin hyvää sisältöä, että kaikki vain automaattisesti haluavat heti kehua minua tai asiaani ja jakavat postauksen eteenpäin. Pitää osata myös pyytää. Parhaimmillaan asiantuntijuus tietysti kulminoituu siihen, että se on keskustelevaa ja kaksisuuntaista. Ei niin, että minä tässä kerron absoluuttisen totuuden, vaan itseään kannattaa altistaa myös kritiikille. Postauksia voi tehdä myös sillä periaatteella, että kerää niiden kautta muiden kokemuksia ja näkemyksiä ja oppii niistä. Keskustelua voi herättää kysymällä onko lukija samaa mieltä, oletko nähnyt vastaavia tutkimuksia tai kuullut vastaavaa. Postauksessa voi suoraan pyytää tägäämään kaveri, joka saattaisi olla aiheesta kiinnostunut. Ja voi myös pyytää suoraan, että hei, tykkää ja kommentoi postaustani niin saadaan tälle tärkeälle asialle lisää näkyvyyttä.
Miten LinkedInissä kannattaa käyttää hashtagejä?
Hashtagien käyttö LinkedInissä auttaa kohdentamaan päivityksen juuri niille ihmisille, jotka joko itse käyttävät samaa hashtagia, seuraavat sitä tai ovat hiljattain reagoineet samalla hashtagilla varustettuun postaukseen. He ovat siis LinkedInin silmissä kiinnostuneita tästä aihepiiristä ja reagoivat siis todennäköisemmin postaukseesi. Jos saat nämä ihmiset kommentoimaan ja jakamaan postauksesi, LinkedInin algoritmi myhäilee tyytyväisenä. Huomaa, että aina hashtagien ei tarvitse liittyä käsittelemääsi aiheeseen, vaan kannattaa kokeilla myös kohdeyleisöön liittyviä hashtageja. Esimerkiksi maantieteellinen rajaus tai toimialaan liittyvä hashtagi voi toimia yllättävänkin hyvin. Tunne siis kohdeyleisösi ja seuraa, mitä hashtageja he käyttävät ja seuraavat, niin maksimoit julkaisujesi näkyvyyden.
Ovatko emojit hyödyllisiä?
Emojin käyttö julkaisun alussa tuo tutkimuksen mukaan 1–2 % enemmän huomioarvoa postaukselle. Se ei ole paljon, mutta parhaimmillaan ne yksittäisetkin ihmiset tai sitä seuraavat 100 ihmistä ovat tärkeitä. Voit myös kokeilla tekstiefektejä, joita voi tuoda erilaisista palveluista, kuten www.lingonjam.com Fancy text generator. Esimerkiksi otsikoissa voit hyvin käyttää boldattua tekstiä, jonka useimmat laitteet tänä päivänä jo tukevat. Paitsi postauksen alussa, efektejä kannattaa kokeilla myös esimerkiksi profiilin nimi- tai otsikkokentässä tuomassa huomioarvoa.
Tägääminen LinkedInissä on ok, mutta…
Tägäämisestä yksi tärkeä pointti: se on lähtökohtaisesti hyvä asia, mutta vain jos tägätty ihminen reagoi postaukseen 90 minuutin sisällä julkaisun jälkeen. Jos henkilö on ollut tägättynä ja hän reagoi postausta, se buustaa sitä merkittävästi. Eli silloin LinkedInin algoritmi päättelee, että sieltä syntyy hyvää keskustelua. Mutta jos tägätty henkilö EI reagoi statuspäivityksen sen yhdeksänkymmenen minuutin aikana, sillä on negatiivinen arvo. Eli jälleen: jos haluat maksimoida näkyvyyden, kannattaa sopia etukäteen tägättävien ihmisten kanssa, että he tietävät olla sormi ojossa painamassa tykkäysnappulaa.
Perustaisinko ”haippiringin”?
Kun LinkedIn jakelee sisältöä ja arvottaa statuspäivityksiämme, se ottaa siis huomioon sen, miten ja kuinka nopeasti ihmiset niihin reagoivat. Jos saat ihmisen tykkäämään, painoarvo on yksi piste. Jako, on se sitten share tai repost, on noin 10 pistettä. Eli vaikka uusi jako itsessään ei leviä juuri mihinkään ja sen näkyvyys omalle yleisölle on aivan marginaalinen, se on suuri arvonanto alkuperäiselle postaukselle. Kommentin kerrannaisvaikutus puolestaan voi parhaimmillaan olla jopa 100 pistettä, eli satakertainen tykkäyksen verrattuna, sillä kommentti nostaa statuspäivityksen uudelleen kaikkien siihen aikaisemmin reagoineiden ihmisten feedin kärkeen. Jos se sitten vielä tuottaa jotenkin lisäarvoa ja ihmiset päätyvät lukemaan sitä pidemmälti, LinkedIn tykkää entistä enemmän. Se nimittäin mittaa myös sitä, kuinka kauan ihmiset viihtyvät postauksen äärellä. Jos luku on hyvä, LinkedIn arvioi, että aihe on tärkeä ja näyttää sitä useammalle ihmiselle. Näin sanottua voisi ajatella, että niin sanotut haippiringit, joita ihmiset LinkedInissä jonkun verran harrastavat, olisivat pelkästään mahtava juttu postausten näkyvyyden kannalta. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole. LinkedInin algoritmi osaa nimittäin tunnistaa, tulevatko reaktiot aina samoilta ihmisiltä, vai sattumanvaraisesti eri suunnilta, jolloin se antaa reaktioille korkeamman arvon.
”TYKKÄYS: 1 PISTE
SHARE: 10 PISTETTÄ
KOMMENTTI: 100 PISTETTÄ”
LinkedInin algoritmi on siis uuttera ja tarkkanäköinen. Sen mielenliikkeitä voi olla joskus vaikea ymmärtää, mutta seuraamalla näitä ohjeita pääset jo pitkälle! Ja jos näkyvyys ei edelleenkään riitä, on iskettävä euroja tiskiin. J
Blogi perustuu Tom Laineen valmennukseen LinkedIn MEGApäivässämme.