Siirry sisältöön
Osallistuin Oulun Kauppakamarin 14.11.2017 järjestämään Digitalisaatio haastaa hallituksen -seminaariin. Täydellisempiä puhujien matskuja odotellessa puranpa kuitenkin iltapäivän annin jo nyt itselleni mieleenpainuvimmista asioista.
Heti kärkeen Oulun Kauppakamarin toimitusjohtaja Jari Tuovinen alusti homman muistuttamalla, että digitointi ja digitalisaatio ovat ihan eri asioita. Palataanpa tähän kuitenkin myöhemmin.
Ensimmäisen keynoten tarjosi hiukan isompien yritysten hallitusammattilainen Jorma Eloranta. Yrityksen muutoksen, transformaation johtaminen, jota digitalisaatiokin on, vaatii hallituksen toimesta melkoista työkaluarsenaalia ja kokemusta. Mieleen jäi erityisesti hallitustoiminnan suunnittelu etukäteen firman koosta riippumatta ja konkreettisen Board Agendan luonti aina seuraavan 12-18 kuukauden jaksolle. Isoja asioita agendalla tulisi Elorannan mukana olla aina nämä: kasvu, tuottavuus ja tehostaminen sekä ihmiset. Strategian suunnittelu ja roadmapin laatiminen tarvittavine KPI-mittareineen löytyy myös hallituksen pöydältä.
Ville Tolvanen Digitalist Groupilta aloitti sitten digitalisaation syvempään olomuotoon perehdyttämisen. Digitalisaation tavoitteena on tuottaa asiakkaille arvoa nopeammin, paremmin ja halvemmin kuin ennen on kyetty uusien liiketoimintamallien ja prosessien avulla tuottamaan. Digitalisaation ajurina ovat ihmiset ja erityisesti silloin, kun he toimivat kuluttajan roolissa (Spotify, Netflix, Uber, Airbn jne.). Jostain syystä suomalaisissa yrityksissä digitalisaatio ei ole vielä lähtenyt lentoon. Digitalisaatioon liittyy olennaisesti alustatalouden malli. Näin teknisesti orientoituneena henkilönä olisi helppoa rinnastaa malli softiin ja platformeihin, mutta sitä alustatalous ei tarkoita. Alustalla pyritään ”toriuttamaan” ihmisiä yhteen verkossa jonkin alustan avulla ja luomaan torille funktio, joka voisi olla esim. jonkin tuotteen tai palvelun kehittäminen ja testaaminen täysin avoimessa ympäristössä. Yritykset ovat tulevaisuudessa tiedolla johdettavia verkostojen verkostoja ja yrityksen hallituksen tulisi laatia ns. digivisio, jossa edellä mainittuja asioita otettaisiin huomioon liiketoimintamalleja ideoimalla.
Lopuksi kuulimme muutaman yrityscasen. Parkkisen Jukka OP Design & Softwarelta kertoi ilman teknisiä apuvälineitä (huhupuheiden mukaan läppäri ei suostunut näin digitalisaation aikakaudella toimiaan) OP:n Oulun saitin tarinaa. Tarinan lopussa Jukan esittämä ajatus siitä, että ehkä OP voisi ollakin softatalo, nivoi kyllä tuon transformaatioajatuksen hyvin pakettiin. HappyOrNot yrityksen toimitusjohtajalta Heikki Väänäseltä tuli todella motivoivaa ja inspiroivaa asiaa mm. siitä, minkälaisia mittareita Atlantin takana nykyään sijoittajat seuraavat. Oli CAC, LTV, LTV to CAC ratiota jne. Lisäksi SAAS toimintaa pyörittävän yrityksen valuaation kaava oli mielenkiintoinen:
customer_count * monthly_fee * agreement_lenght_in_months * 6
Esim. arvoilla 100 asiakasta * 1000€/kk * 36kk * 6 saa jo melko mukavan 20M valuaation SAAS-firmalle. Tosin tuo kerroin 6 kaavassa edellyttää vielä noin 50% vuosittaista kasvua. Erityiset kiitokset vielä Heikille LinkedInin kautta toimittamistaan matskuista.
Ja lopuksi palaan seminaarin aiheeseen ja omaan ahaa-kokemukseeni. Digitalisaatio on siis kokonaisvaltaisempi. Se on kokonaan uusien liiketoimintamallien ja prosessien suunnittelua eikä yksinomaan esimerkiksi jonkin softan käyttöönottoa vanhan prosessin päälle. Digitointi tai digitalisointi on jonkin työn tai prosessin, esim. paperilla tehdyn prosessin siirtäminen digitaaliseksi, vaikkapa tietojärjestelmän hoidettavaksi. Itsekin jonkin verran asiakkaille digitalisaatiosta vaahdonneena koin pienen nolostuksen tunteen, kun lyhyen aikavälin tavoitteena omissa projekteissa on usein sittenkin ollut digitalisointi tai digitointi. Pääasia näissäkin caseissa minusta on joka tapauksessa se, että olemme yhdessä asiakkaan kanssa kyenneet tehostamaan asiakkaan toimintaa joko nopeuttamalla prosessia, parantamalla sen laatua ja vähentämällä kustannuksia.