Ääniohjaus ja täydennetty todellisuus – digitrendejä maailmalta

Digital Oulu 2018 -tapahtuman toisena pääpuhujana oli oululaislähtöinen Olli Hyyppä. Ollilla on vahva kokemus puolijohdeteollisuudesta, autoteollisuudesta sekä tietotekniikasta. Tällä hetkellä hän saa olla digitalisaation näköalapaikalla hollantilaisen NXP Semiconductorsin tietohallintojohtajana (liikevaihto 9,5 mrd. euroa, henkilökuntaa 31 000).

Olli toi rennossa ja mukaansatempaavassa puheenvuorossaan esille digitalisaation trendejä maailmalta. Näitä olivat NFC eli Near Field Communication, lohkoketju (blockchain), uudet käyttöliittymät, kuten ääniohjaus ja täydennetty todellisuus sekä käyttäytymisanalytiikka. Kyseisillä teknologioilla on saavutettu jo huimia tuloksia niin käyttäjäystävällisyyden, turvallisuuden ja luotettavuuden kuin ihmisten toiminnan ohjaamisen saralla.

Near Field Communication eli NFC

NFC-teknologia on ollut käytettävissämme jo pitkään. Esimerkiksi älypuhelimiin se tuli ensimmäistä kertaa 2010, kun Google julkaisi Nexus S puhelimensa. Suurimman harppauksen puhelimissa NFC otti 2014, kun Apple julkaisi Apple Payn, lähimaksua hyödyntävän tavan maksaa ostokset puhelimella ilman lompakon esiin kaivamista. 2017 Apple mahdollisti NFC:n käytön myös Apple Payn ulkopuolella.

Allekirjoittaneelle NFC on tuttu juuri Apple Payn osalta. Olen huomannut sen hyvin toimivaksi ratkaisuksi, sillä erillinen fyysinen lompakko on enää harvoin tarpeellinen. Toivottavasti esim. kanta-asiakasjärjestelmät ottavat NFC:n käyttöön pian.

Olli Hyypän puheenvuorossa esille tuomia NFC:n hyötyjä ovat:

Lohkoketju – Blockhain

Lohkoketju on ollut viime aikoina esillä Bitcoinin ansioista. Puheenvuorossaan Olli Hyyppä harmittelikin, että vaikka lohkoketju on todella mullistava ja asioita mahdollistava asia, voi Bitcoinin mahdollinen romahdus murskata myös luoton lohkoketjuihin.

Missä lohkoketjuja voidaan sitten hyödyntää? Koska lohkoketjun idea on, että toisilleen vieraat toimijat voivat yhdessä tuottaa ja ylläpitää tietokantoja hajautetusti sekä luotettavasti, ovat lohkoketjulle otollisia alat, joissa liiketoiminta perustuu välimiehen käyttöön. Näistä Olli Hyyppä nosti esille mm. musiikin myynnin, jossa välimiehenä toimii levy-yhtiö, osakkeiden myynnin, jossa välimiehenä on pörssi tai sopimukset, joissa välimiehenä on juristi tai notaari.

Suuri pöhinä lohkoketjutekniikan ympärillä ei voi olla täysin tuulesta temmattu. Tuntuu absurdilta ajatella, että kyseinen tekniikka pystyisi syrjäyttämään tällä hetkellä vielä vankasti vallankahvassa olevia aloja. Kuten aikaisemminkin, pakottaa uusi teknologia muuttamaan nykyisiä toimintatapoja. Uskon myös, että jatkossa pienempien toimijoiden on entistä helpompi ansaita muiden luottamus perustamalla toimitapansa lohkoketjuihin.

Uudet käyttöliittymät, kuten ääniohjaus ja täydennetty todellisuus

Ääniohjaus on ollut kuuma puheenaihe erityisesti ulkomailla. Viime aikoina huomiota on herättänyt Amazon Alexa, jonka avulla esim. kauppalistaa voi päivittää kertomalla Alexalle, mitä ostoslistalle pitää lisätä. Amazonin Prime -palvelun avulla ostokset tuodaan myös kotiovelle nopeasti (Jenkeissä).

Täydennetty todellisuus tuli toden teolla kansan tietoisuuteen vuonna 2016, kun Pokemon Go ilmestyi. Nyttemmin täydennettyä todellisuutta voidaan hyödyntää esimerkiksi työpaikkailmoituksissa, joissa tavallista paperia katsomalla älypuhelimella tietyn ohjelman läpi, saadaan käyttöön huomattavasti lisäinformaatiota ja muuta kohderyhmää kiinnostavaa sisältöä.

Elokuvamaailmassa jo pitkään mukana olleet uudenlaiset käyttöliittymät, kuten ääniohjaus ja täydennetty todellisuus ovat vihdoin nykypäivää! Nämä periaatteessa yksinkertaiset ideat ovat saatu pikkuhiljaa toimimaan niin, että niistä on todellakin muuta iloa kuin ensimmäisen kerran viehätys. Ne oikeasti helpottavat elämäämme. En malta odottaa, milloin saamme Suomeen Amazonin luoman ekosysteemin!

Käyttäytymisanalytiikka

Kun ihmisten käyttäytymisestä on käytössä yhä enemmän dataa, pystyvät sitä hyödyntävät tahot ohjaamaan ihmisten käyttäytymistä. Tästä kuuluisana esimerkkinä on Cambridge Analytica, joka on ollut omalta osaltaan mukana Trumpin vaalimenestyksessä sekä Iso-Britannian Brexitissa.

Olli Hyyppä havainnollisti puheenvuorossaan, kuinka Cambridge Analytica hyödyntää esimerkiksi sosiaalisen median suurta ihmismassaa: Ihmiset jaetaan osiin sen mukaan, mitä mieltä he tietystä asiasta ovat, minkä jälkeen heille kohdistetaan mainontaa, joka pyrkii muuttamaan heidän ajattelunsa kohti toivottua lopputulosta. Me kaikki tiedämme, millaisia tuloksia tällaisella käyttäytymisanalytiikalla on saatu.

Ihmisten käyttäytymiseen vaikuttaminen kuulostaa hyvin epäilyttävältä ensikosketuksella. Erityisesti ihmisten yksilöllisyyden suoja ja eettiset kysymykset nostavat päätänsä. Täytyy myös muistaa, että big datan hyödyntäminen on todellakin vasta alkutekijöissään ja silti sillä on saatu näinkin vaikuttavia tuloksia. Voimme vain arvailla, miten se kehittyy jo lähitulevaisuudessa.